Korona saavutti ensimmäistä kertaa meidän perheen. Tauti taitoi pehmentää aivoja sen verran, että sain tähän paitaan tuhlattua aikaa ainakin kahden paidan verran: sublimoitu applikaatio ei tulostunut oikein, ompeleet vetivät kangasta aalloille, ompelin killiin, valitsin väärän kaavan ja jopa resorit jouduin lopulta ompelemaan uusiksi. Noh, se oli tälläinen ompelijan huono päivä.

 

Paita valmistui ”mukavien housujen” kaveriksi. Lapseni ei suostu tällä hetkellä pukemaan päälle farkkuja. Housujen tulee olla mahdollisimman mukavat ja joustavat. Mikäs siinä, mutta vaatekaappi tyhjenee näistä mukavista housuista nopeammin kuin pesukone ehtii laulamaan. Onneksi tuli hankittua varastontyhjennysmyynneistä metrikaupalla ohutta joustokollegea…

Sublimoitu applikaatio satiinikankaasta

Olen jo aiemmin kirjoittanut sublimaatiosta ja sublimaatio -menetelmän haasteista. Luonnonkuiduille, esimerkiksi puuvillalle, sublimoidut kuvat haalistuvat nopeasti pesussa. Sublimaatio onnistuu parhaiten polyesteria sisältäville kangaslaaduille, kuten satiinille. Sublimoitu applikaatio satiinikankaasta sopii onneksi myös jerseytä rakastavalle ompelijalle.

 

Päällikeompelu, aplikaatio, applikaatio, applikointi, aplikointi, aplikoiminen. Oli lähes yhtä vaikea löytää sopivaa kirjoitusasua tähän tekstiin, kuin tereitä käsittelevässä blogitekstissä. Idea pähkinänkuoressa: pala yleensä tiettyyn muotoon leikattua kangasta vahvistetaan vahvikkeilla ja ommellaan toiselle kankaalle reunaa myöden kulkevalla koristeompeleella. Ompele kiinnittää kangastilkun kankaaseen ja estää kankaan reunaa purkautumasta. Vahvike on yleensä liimapitoista, jolloin kuva/kangastilkku voidaan silittää kankaaseen kiinni. Tämä helpottaa ompelua, kun kuva pysyy paikallaan.

 

Lasten toivoessa tietynlaista kuvitusta on ollut usein hankalaa löytää valmista kangasprinttiä, joka innostaisi ompelemaan. Sublimaatiotulostimen hankkimisen myötä olen voinut valmistaa sublimoituja applikaatioita tulostamalla satiinikankaalle juuri toiveiden mukaista kuvitusta (yleensä sellaisia, joita blogissa ei voi julkaista). Tässä blogitekstissä sublimoitu applikaatio valmistui lomalla kuvatusta pakusta kuvankäsittelyohjelmien avulla.

Näin sublimoitu applikaatio valmistui

Ompelijan huono päivä - farssien farssi

Farssien farssi. En ole muutoinkaan mikään päällikeompelun mestari, mutta tämän työn kohdalla meni pieleen mututuntumalla sanottuna aivan kaikki. Tuli varmaan tehtyä liian nopeasti ja puolella pääkopalla 🙂

 

Kaikki alkoi jo tulostamisesta. En millään löytänyt asetusta, jolla olisin saanut tulostettua kuvasta pienemmän, vaikka tähän mennessä tulostaminen on aina ollut ongelmatonta. Vaikka kuinka klikkailin asetuksia ja pienensin kuvaa, venytti tulostin kuvan aina paperiarkin kokoiseksi. Kahvionnettomuuden ja tietokoneen uudelleenasennuksen jälkeen on ollut vaikeuksia löytää oikeita asetuksia.

 

Lisäksi tulostin muutti suunnitellun kuvan värejä likaisemmaksi ja ruskeammaksi. Tai ehkä kyse oli kemiallisesta reaktiosta ja värit ovat jo päässeet vanhentumaan tulostimessa pitkän tauon jäljiltä. Pitää kokeilla sublimoida toisenlaisia kuvia… Ensimmäisessä tilkussa minua ei myöskään miellyttänyt ohut ja kiiltävä satiini, joten vaihdoin sen paksumpaan ja mattaisempaan satiiniin seuraavia kokeiluja varten.

 

Sublimoitu applikaatio satiinikankaasta on yleensä melko helppo ommella, sillä kangas ei veny liiaksi. Tällä kertaa kookas tähti olikin astetta haasteellisempi ja tiheä siksak (joka jäi omasta mielestäni liian kapeaksi ja harvaksi) sai kankaan aaltoilemaan ja vetäytymään. Lisäksi kangastilkun reunaa jäi siksakin ulkopuolelle ja reuna ripsaantui pesun jälkeen. Korjailin ommelta ensin leveämmällä ja tiheämmällä siksakilla, mutta siinä mentiin ojasta allikkoon. Harvempi ja leveämpi siksak rauhoitti onneksi aaltoilun ja näytti lopullisessa kokonaisuudesa kivalta, vaikka leveän siksakin purkamisesta tulleet vauriot kankaaseen jäivätkin näkyviin.

 

Kaula-aukon resorin huolittelin harvalla siksak-ompeleella ja kummastelin, kun kaula-aukko vetäisi villin aaltoilevaksi. Ajattelin pesun rauhoittavan ja niinhän se tekikin, mutta pesun jälkeen huomasin kaula-aukon venähtäneen reilusti. Tällöin minulle valkeni, että olin vahingossa käyttänyt hupparin kaavaa paitaan. Kaulan resori vaihtui siis kietaisukauluriin ja samalla tuumalla kavensin löysiksi jääneitä hihan resoreja. Noh, loppu hyvin ja kaikki hyvin. Ainakin lähes kaikki.

Lopputulos

sublimoitu applikaatio paidassa

Jätin vaatesettiin tarkoituksella runsaasti kasvuvaraa, sillä täällä on jo melko kesäinen sää. Näin vaatesetti mahtunee vielä alkusyksystä päälle kasvupyrähdyksestä huolimatta.

 

Housuihin olen nappeja lukuunottamatta tyytyväinen. Napit saisivat olla hieman lähempänä toisiaan. Olen kuitenkin ommellut napit niin tukevasti kiinni, että niiden siirtämisestä jäisi jäljet kankaaseen. Onneksi jannut kasvaa nopeasti ja muutaman käyttökerran jälkeen nämäkin vaatteet saavat mutaisan kuorrutteen ja kuluneet polvet.

 

Loppupeleissä onnistuin korjaamaan suurimmat häiriötekijät projektista. Vain applikaation likainen väri, väärä koko ja tökerö ompelujälki jäivät ärsyttämään. Mutta vaikka applikaatio meni tällä kertaa päin kuusta, uskaltaa tämän tekeleen kanssa sentään lähettää lapsensa päiväkotiin.

 

Isompi lapsi haluaa hupparin, johon tulee tähän työhön liian suureksi jäänyt ruosteisen kiiltävä auto. Ehkä toisella kertaa menisi homma nappiin? Ideoita odotellessa.